Torstai, 29. päivä jatkuu...
Koninginnedag
Useissa suomalaisissakin almanakoissa, kolmaskymmenes huhtikuuta mainitaan ainoana Alankomaiden kansallisena juhlapäiväna. Silloin ei vietetä itsenäisyys- tai sodanpäättyymisjuhlaa vaan Koninginnedagia: eli Kuningattarenpäivää. Päivä on valtakunnallinen vapaapäivä ja virallinen liputuspäivä. Maan lipussa, punainen, valkoinen ja sininen väri saa seurakseen oranssin, Oranje-kuningashuoneen värin.
Useissa suomalaisissakin almanakoissa, kolmaskymmenes huhtikuuta mainitaan ainoana Alankomaiden kansallisena juhlapäiväna. Silloin ei vietetä itsenäisyys- tai sodanpäättyymisjuhlaa vaan Koninginnedagia: eli Kuningattarenpäivää. Päivä on valtakunnallinen vapaapäivä ja virallinen liputuspäivä. Maan lipussa, punainen, valkoinen ja sininen väri saa seurakseen oranssin, Oranje-kuningashuoneen värin.
Juhlapäivä sai alkunsa edellisen kuningattaren Julianan syntymäpäivästä. Hän on syntynyt 30.4 vuonna 1909. Ja hän kehitti oman merkkipäivänsä kansanjuhlaksi. Siihen asti, kun Juliana luovutti kruununsa tyttärelleen Beatrixille täyttäessään 71 vuotta vuonna 1980, varsinainen Koninginnedag-juhla pidettiin hänen kartanonsa Soestdijkin pihassa.
Mutta ennen sitä aattoilta, eli Queens night ! Eikä meillä ollu mitään hajua miten pitäis juhlia. Sen verran meitä oli informoitu, että kaikki pukeutuu oranssiin ja kaikki lähtee pilettää. No mehän ei oltais millään jaksettu, mutta pakko sitä oli! Lakattiin kynnet oranssiksi, se sai riittää. Meän ihkaensimmäinen Queens night..
Oli meille ihan liikaa. Te ette voi kuvitella sitä väen paljoutta! Ja vielä se ku täällä ihmiset on meitä suunnilleen kolme päätä pitempiä, niin jäätiin vähän jalkoihin! Koko Eindhoven oli selvästi panostanu koko tapahtumaan, koska kaupunkiin oli tuotu ruokakojuja, rakennettu suuria esiintymislavoja ja oranssia näkyi melkein kaikkialla.
Tuota kuvaa otettaessa oli kyllä ihmeellisen paljon tilaa, joten se ei kerro koko totuutta. Enivei, En osaa sanoa oliko ilta hauska, vai ei. Oli hankalaa ku ei osannu juhlia ja sitä porukkaa oli aivan liikaa. Oli ahistavaa ku ei meinannu päästä liikkeelle minnekkään suuntaan. Hauskaa oli myös se että ihmiset heitti kaikki roskat maahan ja siellä sitten kirjaimellisesti kahlottiin siinä roskassa. Se oli jotain ihan järkyttävää Ja baaritki oli sairaan täynnä porukkaa, ja oli sanoinkuvailemattoman KUUMA!!
Meän namat valuuuuuuuu... Tavattiin illan aikana nii vanhoja tuttuja ku uusia ihmisiäki. Alkaa melkeempä rasittaa se sama kaava uusia ihmisiä tavattaessa:
- Joku tulee sanomaan meille jotain hollanniksi.
- Sorry, I don't speak Dutch
- Ai sori, mistä te ootte kotosin?
- Suomesta.
- Ootteko te täällä niinku lomalla?
- Eiku tää on koulujuttu.
- Miks te tulitte just tänne?
- Me ei saatu valita, nyt oli vaan mahollisuus lähteä tänne.
- Tykkäättekö te olla hollannissa ?
AAAAAARRRRRGGGGHHHH
Ja tää sama kaava jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja muistan sen ulkoa. Me kummatki varmaan aina tiietään tasantarkkaan mitä se kolmas osapuoli aikoo kysyä meiltä seuraavaks. Ja myöhään yöllä kotiin kävellessämme saatiin vastata liian monta kertaa näihin samoihin kysymyksiin, joten loppujen lopuks Nelli hoksas esittää, että ei me mitää englantia puhuta.
En oo varma haluaisinko tulla tänne enää uudestaan juhlimaan Queens nightina, ehkä tää yks kerta riittää. Oli kyllä todellaki kokemisen ja näkemisen arvonen ilta. Tältä näytti ku juhlat loppu:
Olin onnellinen ku pääsin nukkumaan omaan sänkyyn, omaan huoneesee, jossa ei tarvi kahloa roskassa ja väistellä ihmisiä ja kuunnella melua ja hmm... Vihdoin rauhassa !
Ainiin ja kaikki ei pukeutunu oranssiin.
Perjantai, 30. päivä
Aamulla Risto Radio Perämereltä soitteli kymmenen aikaan ja olin vähän tokkurassa. Olinhan menny sentään kuuden aikaan nukkumaan ! Anteeks nyt kamalasti, mutta olin niin väsyny, että en jaksanu ilmottaa, että ohjelma tulikin jo samana päivänä ulos.
Mutta siis Queens day. Eli huom nyt on päivä, ja kaikki tekkee arvatkaa mitä? Ryyppää ! TAAS ?? Tää meno oli nyt ihan hullua, porukkaa oli taas jälleen enemmän ku olis uskonukkaan. Oli oikeastaan sama meno ku eilen illallaki. Syöpästiin tosi herkkuhampparit aamupalaks ja sitten päätin lähteä tekemään vessareissun mäkkärillä. Ei se kestäny muutako vajaa tunnin se jonottaminen. Sen jälkeen oltiin jo kypsytty tähän touhuun, joten lähettiin kämpille.
Mentii illalla takas kaupunkiin, koska ei haluttu kuitenkaa missata juhlaa. Näköjään oli pileet jo suurimmaks osaks loppunu. Nyt väkeä oli ihan siedettävissä määrin.
Tulipahan tuoki nyt koettua. Oli aikamoinen elämys. Ja meille vielä sanottiin että "menkää Amsterdamii, kaikki menee sinne, siellä se kaikki äksöni on". Luojan kiitos, ei menty. Tää oli ihan tarpeeks.
Lauantai & sunnuntai
Oli maailman tylsimmät päivät. Käytiin ulkona kerran, kaupassa, ostaa ruokaa. JES ! Meinasin tulla hulluks. Istua kokoajan neljän seinän sisällä. Se anto vähän tasapainoa tolle kuningatar hässäkälle.
Perjantai, 30. päivä
Aamulla Risto Radio Perämereltä soitteli kymmenen aikaan ja olin vähän tokkurassa. Olinhan menny sentään kuuden aikaan nukkumaan ! Anteeks nyt kamalasti, mutta olin niin väsyny, että en jaksanu ilmottaa, että ohjelma tulikin jo samana päivänä ulos.
(Herranjumala kattokaa tota väkimäärää ! Ja tuo oli niiku kaikkialla tollasta.)
Ja jälleen kerran kuten näette sitä roskaa oli taas. Tuplasti enemmän.. Oli hirveetä nähä tää meän ihana kaupunki tässä kunnossa. Onneks seuraavalla kerralla ku tultiin käymään kaupungissa, roskat oli jo siistitty pois.
Tulipahan tuoki nyt koettua. Oli aikamoinen elämys. Ja meille vielä sanottiin että "menkää Amsterdamii, kaikki menee sinne, siellä se kaikki äksöni on". Luojan kiitos, ei menty. Tää oli ihan tarpeeks.
Lauantai & sunnuntai
Oli maailman tylsimmät päivät. Käytiin ulkona kerran, kaupassa, ostaa ruokaa. JES ! Meinasin tulla hulluks. Istua kokoajan neljän seinän sisällä. Se anto vähän tasapainoa tolle kuningatar hässäkälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti