Viikko 1

Hei vain ! Onneks ollaan Tiinan kanssa niin hemmetin ahkeria että jo nyt saatiin tämä matkablogi perustettua. Ihan oikeesti, ois voinu jäädä perustamatta. Ollaan aikaansaavia :) Enivei, tässä ois kertomusta meidän ensimmäisestä viikostamme Hollandiassa ! Enjoy.

Maanantaina (12.4.) siis lentokone lähti Kemistä klo 5:50, siis aamulla. Seitsemän maissa oltiin Helsingissä, josta jatkolento Amsterdamiin lähti 8:15. Tapasin yhden puolitutun jo Kemin lentokentällä ja sitten vielä uudestaan Amsterdamin lennon lähtöselvityksessä. Siinä juteltiin, että kappas, mikä sattuma, ja mitä täällä tehdään ja kerroin, että mennään sitten junalla Eindoveniin. No, eräs Anne-niminen nainen oli sattunut kuulemaan tämän, ja tuli meille juttelemaan, että hän on myös menossa Eindhoveniin. Hänellä oli jotain kuponkeja joilla sai junalipuista 40% alennusta ja tarjoutui ostamaan meille liput tuolla alennuksella. No sehän kelpas ! Anne siis on ihan suomalainen, mutta on asunut Hollannissa, ja nyt jossain Eindhovenin lähellä, jo 13 vuotta vaimonsa kanssa. 

Annesta oli siis ihan käsittämättömän suuri apu meille, kerta kaikkiaan. Nyt jälkeenpäin kun ajattelee niin mehän oltais varmaan vieläki siellä Amsterdamissa... Muutenki saatiin paljon tietoa tästä maasta ja kulttuurista. 

Heti maanantaina saatiin huomata, kuinka avuliaita täällä ihmiset on. Ja todella ihania, ja osaavat englantia. Ja mekin osataan, vaikka mua aluksi hirvitti, että mitäköhän tästä tulee...

Koululle päästiin taksilla, ja siellä meidät vastaanotti (myöskin) mukava nainen nimeltä Diana. Meidät ruokittiin ja meille esiteltiin paikkoja. Kumpikaan meidän ns. yhteyshenkilöistä ei ollut paikalla, joten meidät esiteltiin Jeroen (lausutaan "Juryn") -nimiselle miehelle, joka on aivan mahtava ja hauska tyyppi. Juteltiin paljon elokuvista ja Suomesta ja kaikesta. Aika meni siivillä ja ihan unohin, että puhuttiin englantia. 

Illalla, puoli kuuden maissa päästiin vihdoin tänne kotiin. Me asutaan Lidy -nimisen naisen tykönä, ja tää talo on ihan hurmaava! Pitää laittaa tänne kuvia. Lidy neuvoi meille tien keskustaa kohti, ja käytiin pitsalla. 

Tiistai-aamuna viiden aikaan Lidyn kukko herätti mut. Oltiin siis maanantaina aivan yllättyneitä, kun talon pihalla on kanala! Ennen kaheksaa sain revittyä itteni ylös ja kaikkien aamupuuhien jälkeen me lädettiin kävelemään kohti bussiasemaa. Sieltä otettiin bussi, joka meni jonnekkin koululle päin, ja sitten vaan seurattiin ihmisiä. Bussiaseman virkailija piirsi meille myös kartan. 

 Kun mentiin luokkaan, Jeroen oli etsimässä netistä "huonoja kuvia" opetusmateriaaliksi. Niitä ei meinannut löytyä, joten lähdettiin sitten Tiinan kanssa ottamaan kuvia esimerkiksi, että näin ei sitten saa tehdä. Otettiinki sitten kunnolla hyviä huonoja kuvia.

Saatiin myös koululta pyörät käyttöön täksi ajaksi. Täällä oikeastaan kaikki pyöräilee, enkä ihmettele, koska kadutkin on niin kapeita. Testailtiin pyöriä heti kauppareissulla, ja saatiin todeta kuinka hemmetin halpaa täällä on kun vertaa Suomeen!!! Kaksi isoa kassillista ruokaa kustansi reilu 50 euroa, ja siinä kassissa tosiaan oli shampoo, hoitoaine, suihkusaippua, hiuslakka, hulluna limukkaa, lihaa, leikkeleitä, leipää... Ihan sairasta, mutta kelepaa.


Keskiviikkoaamu oli ihan hemmetin kylmä, tuli ihan ikävä paksumpaa takkia ja lapasia. Vissiin kuviteltiin menevämme jonnekkin Espanjaan, kun otettiin aika kevyesti vaatetta mukaan... Koululle kerettiin jopa kymmeneksi. Joo, oltiin hieman eksyksissä. Meillä oli jotain kolme karttaa, ja koitettiin niistä päättää että mitähän reittiä me nyt kokeiltais. Oltiin nyt menty sinne koululle joka kerta eri reittiä. Se tekee viisi. Jeroen ei ollut paikalla joten Rob -niminen tyyppi kertoi meille, että voitaisiin seurata oppilaita videokameran ja kameran kanssa tämä päivä. Oppilaat tekivät siis näyttelyä, otsikolla "Generation We". Sehän siis sopi meille, koska oli mahdollisuus tutustua heihin. 

Ensin mentiin kuvaamaan heitä kun he kuvasivat afrikkalaissyntyistä Lindaa tanssimassa. Haastateltiin heitä, ja he puhuivat todella hyvin englantia (vaihteeksi). Sitten kuvattiin heitä mm. kirjoittamassa avauspuhetta, tekemässä maalauksia ja muita valmisteluja näyttelyä varten.

Erityisesti Linda, ja kaksi muuta tyttöä nimeltä Daisy ja Lieke hengasi meidän kanssa lähes koko päivän. Oli tosi mukavaa jutella, ja juteltiinkin oikeastaan ihan mistä vaan. Me kuunnellaan Lieken kanssa tosi paljon samoja bändejä, kuten Nekromantixia, Horrorpopsia, The Creepshow'ta... Eli meillä oli tosi paljon puhuttavaa jo  pelkästään tästä. Sovittiin, että tavataan tytöt seuraavan kerran perjantaina, ennen näyttelyä. Eindhovenin juna/bussiasema on tuossa parin minuutin pyöräilymatkan päässä, ja tarkotus tavata heidät siellä joskus puolen päivän aikoihin.

Puhuttiin myös tyttöjen kanssa, että mahdollisesti käytäis lauantaina kaupungilla yhdessä. Ne vois näyttää meille paikkoja ja parhaat kaupat ja ehkä jopa paikallista yöelämää...

Torstaipäivä puolestaan oli harvinaisen turhanpäiväinen. Kokeiltiin editointiohjelmaa, ja todettiin että se on liian yksinkertainen meille. Saatiin se kylläkin suomenkieliseksi, eli jotain kehitystä. Toivotaan edelleen, että Jeroen hommaa meille jonkun oikean ohjelman... Koko päivän tylsän istumisen jälkeen käytiin vähän kaupungilla piristymässä. Löydettiin H&M ja oltiin heti paljon onnellisempia.

Perjantaina oli tarkoitus tavata tytöt juna-asemalla, mutta ne unohtivat meidät :((( lopulta monen mutkan kautta päästiin paikkaan, missä näyttely sijaitsi. Itse näyttely oli sijoitettu pieneen huoneeseen, ja oli todellakin otsikon mukainen. Neljän jälkeen lähdettiin kaupungille pyörimään. Lindan ja Daisyn piti lähteä kotiin, mutta jäätiin Lieken kanssa vielä shoppailemaan ja käytiin mm. syömässä jotain uskomattoman halpaa kiinalaista. Iso boksi ruokaa kustansi 4-5 euroa, ja se valmistettiin samassa ajassa jona kerkeää laittaa vaihtorahat lompakkoon ja lompakon laukkuun. Ja oli muuten hyvää.


Lauantaina oli pakko päästä tutkailemaan Eindhovenin yöelämää. Illan huima kuvasaldo:

Tiina tykkää banaanista, koska banaani on terveellistä!

 Täällä Hollannissa hedelmät ja vihannekset ovat suuuuria ja hyvin maukkaita. Olemme ottaneet oikeen terveellisen linjan tälle matkalle, ja niinhän sitä ruukataan sanoa; Puoli kiloa päivässä ! :-)

Pähkinänkuoressa: Eindhovenin yöelämä on vilkasta, halpaa ja monipuolista. Täällä on katu jonka varrella sijaitsee varmaan hirveästi valehtelematta vähintään 30 baaria. Täytyypä tarkastaa tuo luku. Siinä on siis jokaiselle jotain. Ja kivvaa oli ! Kiitos tytöt.


Sunnuntaina oli ihan normaali, rento päivä. Tehtiin hyvää ruokaa ja valmistauduttiin tulevaan viikkoon. Palataan asap, ja nyt Tiina kertoo teille viime viikon kuulumiset.